sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Retkeilyä ja hetkeen heittäytymistä

Lokakuu on koittanut ja kaksi kuukautta on pian yhteistä taivalta takana.
Lasten iloa on mahtavaa seurata, kun he menevät kaveria vastaan
Mahlamajan puolelta isoin leikkitila
aamuisin, innosta hihkuen! Jopa ihan nuorimmat muistavat jo kavereiden nimiä ja he tykkäävät ottaa kaveria kädestä tai antaa haleja. Se on kyllä yksi hellyyttävimmistä näystä, kun lapsoset istuvat yhdessä penkillä, silitellen kaveria ja odottelevat lisää kavereita tulevaksi, jotta pääsemme aloittamaan yhdessä aamupalat.

Isommat mahlamajalaiset pitävät muutaman kerran päivässä tässä samassa tilassa aamu- ja päiväkokoontumista, jolloin lapset saavat peukuttaa päivän fiiliksiään ja kuvien avulla katsotaan myös päivän toimintaa läpi. Ennen ruokailua heistä jokainen vuorollaan saa pukeutua pikkukokin asuun ja olla mukana open kanssa viittomassa päivän lounasta.

Aamuisin leikimme isossa aulahuoneessa, johon kokoonnumme myös yhteisille musiikkituokioille. Aulahuoneessa meiltä löytyy piano ja saammekin nauttia livesäestyksestä. Osaamista tähän löytyy onneksi omasta takaa, kun Mahlamajan lastentarhanopettaja Jaana antaa sävelten soljua sormiensa läpi. Syksyn toiminnallisia lauluja ovat olleet muun muassa Lehdet lentää, Minä näin kun kettu ja Pienen pieni sade. Lisäksi yksi suosikeista on ollut Ihhahhaa, jolloin pienet ja isot elämyspäiväkotilaiset valjastavat keppariheppansa ja lähtevät laukkaamaan ympäri aulaa. Laulutuokiot sisältävät paljon lapsille ja aikuisille osallistavia elementtejä ja eri aistein kokemista kuten liikettä, käsin viittomista ja eri soittimiin tutustumista.
Pihkapirtin kotileikkinurkkaus
Käytävällä on tilaa vaikka hurjastella kovemmin!

 Päiväkodin painopistealueina meillä on musiikin lisäksi liikunta, metsätoiminta ja ympäristön hyödyntäminen eri aistein kokemalla. Liikuntaa olemme ulkoliikunnan ja retkien lisäksi päässeet toteuttamaan liikuntasalissa viikoittain. Lähin puistomme sijaitsee ihan päiväkotimme vieressä. Veturipuistossa järjestimme koko päiväkodin yhteisen aistiradan, jossa muodostimme lapsista kolme ryhmää. Isommat Mahlamajalaiset huolehtivat pienemmistä Pihkapirttiläisistä ja he saivat ryhmässä haistella, maistella, ideoida luonnon materiaaleista soittimia ja tunnustella.


Aistiradan tuoksupurkit

Olemme syyskuussa tutustuneet enemmän lähiympäristöön ja ottaneet alueen puistoja haltuun. Olganpuisto, Laamanninpuisto ja Tammirinteenpuisto on nyt jo tulleet tutummiksi. Tammirinteen puistosta löysimme skeittirampin, jonka nähdessään lapset keksivät, että haluavat juosta ja kiipeillä siellä. Naurun remakka oli mahtava koko Kuusenkärkkäiden poppoolla, kun he porukalla yrittivät kiivetä ylös skeittimontusta. Tämä lapsista kumpuava toiminta on sitä, mitä haluamme olla toteuttamassa päivittäin ja siihen on helppo luoda puitteet vain lapsia kuuntelemalla ja heidän ideoihin tarttumalla. 

Teimme Pihkapirttiläisten kanssa syysretken Mäkimatin puistoon. Olemme nyt laajentaneet reviiriämme entisestään, kun lapset ovat tulleet tutuiksi ja luottamus oman ryhmän toimimiseen on syntynyt. Kävimme edellisellä viikolla harjoittelemassa linja-autolla matkustamista tekemällä Vaajakosken kirjastoon retken ja sen mennessä hyvin uskaltauduimme jo kauemmas. Retkiaamuna mahassa tuntui pientä jännityksen nipistelyä. Vanhemmat toivat lapsiaan tavanomaista aiemmin aamupalalle, jotta pääsisimme ajoissa matkaan. 


Pakkasimme reppuun puita makkaranpaistoa varten, retkieväät ja seikkailumieltä. Pienet nautiskelivat polkuautoilla ajamisesta ja suurin osa uskaltautui alas isosta kierremäestä sekä jopa tettiläisten kanssa hurjaan vaijerikeinuun. Päivä oli ikimuistoinen ja pyrimme kyllä käymään ottamaan tästä uuden tradition, sillä niin paljon jäi vielä kokomatta Mäkimatin puistossa. 




Puistossa nautiskelimme retkieväiksi makkaraa, rusinoita ja pillimehut
Pihkapirttiläisten syysretki Mäkimatin puistoon