20.8.2017
Nyt on kolmisen viikkoa uuden päiväkodin elämää takana, uusia kavereita on jo saatu ja mieleenpainuvia hetkiä koettu! Isojen ryhmän Mahlamajalaiset ovat suorastaan asuneet metsässä! He ovat tutustuneet metsän materiaaleihin, laskeneet kiviä ja käpyjä, hyppineet ja kiipeilleet mättäältä toiselle, herkutelleet mustikoilla ja vadelmilla sekä nautiskelleet retkieväistä. Pienten ryhmän Pihkapirttiläiset ovat kahdesti myös päässeet mukaan metsäretkelle.
 |
| Ystävyyden ilo: kun ymmärtää ja tulee ymmärretyksi |
Metsään sukelletaan korkeiden, lapsia päätä pidempien heinien läpi ja aikuiset laulavat Leijonaa mä metsästän. Tunnelma on käsinkosketeltava, kun lapset kuvittelevat olevansa viidakossa, seikkailijoina. Kun pääsemme heinikon läpi, jätämme rattaat odottamaan ja lasten silmät suurenevat innostuksesta. Pienimmätkin, vasta hetki sitten kävelemään oppineet lapset, lähtevät taapertamaan rauhassa, aikuisen turvatessa matkaa käsikädessä. Voi pojat sitä ihmetyksen määrää, mitä kaikkea ympäriltä löytyykään! Pienet kädet tunnustelevat kaikkea uutta. Miten jännittävää onkaan kokeilla kosteaa sammalta, käsiin purskahtavaa mustikkaa, kutittavia heiniä, piikikkäitä varpuja!
Käymme säännöt läpi aina ennen metsäretkeä: aikuinen pitää näkyä
kokoajan, liian korkeille kiville ei voi kiivetä, kun on ollut sateinen
keli ja kivet voivat olla liukkaita. Joku lapsista huutaa:
"Katsokaa, tuolla lentää perhonen!", ja yhdessä lauma häviää perhosen lentoa
katsomaan. Kellään ei ole kiirettä, metsä rauhoittaa niin lapsia kuin
aikuisiakin.
 |
| Mahlamajalaiset tekivät kivelle kasvot |
|
|
|
Metsäretkeltä tallustellessa päiväkodille päin kukaan ei kinastele ja monia hymyjäkin näkyy. Pienimmillä meinaa silmät jo vähän rattaissa lupsua kiinni, isot kulkevat jo hienosti retkinarussa. Välillä aikuinen muistuttaa, että muistakaa tulla reunaan ja mietitään yhdessä liikennesääntöjä. Ruoka maittaa ja päiväunta ei tarvitse kauan odottaa.
 |
| Eräältä perheeltä saatu kortti :) |
Saimme perjantaina työviikon kunniaksi eräältä perheeltä kortin, missä työtämme kiitettiin. Kortissa on koskettavat, voimakkaat sanat. Ole suojana pienelle suuri puu, näin pienellä juuret vahvistuu. Tämä suojana oleminen, turvallisuuden tunteen luominen, onkin todella tärkeä tehtävä varhaiskasvatuksessa. Se, että nämä pienet taimet ovat ensimmäisiä kertoja erossa vanhemmistaan, ei ole helppoa. Mutta kun syliä ja ymmärrystä on tarjolla, häviää itkutkin pikku hiljaa. Tällä viikolla iloitsimme monien pienien jäämistä hoitoon ilman itkuja! Reippaasti lähtivät juosten leikkeihin ja vilkuttivat vanhemmilleen, että hei hei, mukavaa työpäivää. Silloin voimme jo olla tyytyväisiä, että juuret ovat lähteneet vahvistumaan :)
Nyt on kolmisen viikkoa uuden päiväkodin elämää takana, uusia kavereita on jo saatu ja mieleenpainuvia hetkiä koettu! Isojen ryhmän Mahlamajalaiset ovat suorastaan asuneet metsässä! He ovat tutustuneet metsän materiaaleihin, laskeneet kiviä ja käpyjä, hyppineet ja kiipeilleet mättäältä toiselle, herkutelleet mustikoilla ja vadelmilla sekä nautiskelleet retkieväistä. Pienten ryhmän Pihkapirttiläiset ovat kahdesti myös päässeet mukaan metsäretkelle.
